Tälläkin viikolla vuorossa on hieman erilaisempi aihe. Tämän viikon aiheeksi minulla oli kolme vaihtoehtoa: puhua naisten asemasta Japanin maskuliinisessa työmaailmassa, keskustella Sauli Niinistön Japanin-valtiovierailusta tai Tohokun prefektuurin katastrofista ja sen seurauksista. Valitsin jälkimmäisen, koska juuri tällä viikolla se on hyvin ajankohtainen aihe ja sain mukavasti muutaman suomalaisen esimerkin ängettyä mukaan. Ensimmäinenkin esittelemä aihe on mielenkiintoinen ja lupaan, että siihen palataan myöhemmin. Toinen taas on ollut jo suomalaisissa otsikoissa, joten en nähnyt tarpeelliseksi puhua siitä.
Tsunamista uusiutuviin energioihin
Olen varma, että lähes jokainen on tietoinen siitä, että tasan viisi vuotta sitten (11.3.2011) Japaniin iski 9.0 magnituden suuruinen maanjäristys, joka aiheutti massiivisen tsunamin Japanin itäiselle rannikkolla. Tsunami aiheutti merkittäviä tuhoja, joista kuuluisin lienee Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Fukushiman onnettomuuden jälkeen Japanin hallitus ilmoitti, että se luopuu kokonaan ydinvoimaloistaan välttääkseen jatkossa kyseiset onnettomuudet ja määräsi kaikki ydinreaktorit suljettavaksi. Ja kuten osa on varmaan jo lukenut, niin osa näistä reaktoreista on jo uudelleenkäynnistetty ja lisää tullaan vielä käynnistämään. Syy tähän on se, että Japani on tämän viiden vuoden aikana joutunut lisäämään fossiilisen polttoaineen käyttöä saadakseen tyydytettyä maan energiatarpeen ja tämä on tullut Japanille liian kalliiksi (vaikka nyt viime kuukausina öljy on ollut keskimääräistä halvempaa). Uskon kuitenkin, ettei kaikkia ydinreaktoreita tulla enää käynnistämään uudelleen, sillä Japanissa on panostettu muiden länsimaiden tavoin uusiutuvaan energiaan ja Japanin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä maan energiatuotannosta 20 % (tällä hetkellä se on n. 10 %). Tässä olisikin hyvä sauma esimerkiksi UPM:llä laajentaa toimintaansa Japanissa, sillä tällä hetkellä sen toiminta rajoittuu siellä tarra- ja etikettipaperien myymiseen. Todennäköisesti UPM tarvitsee japanilaisen kumppanin, jos se haluaa saada jalansijaa Japanin energiabisneksessä, joka on japanilaiseen tapaan hyvin sisäänpäin lämpeävä.
Suomalaiset mukana jälleenrakentamassa
Suomalaiset vientiorganisaatiot ovat mielestäni ottaneet hyvin huomioon Tohokun alueen uudelleenrakentamisen mukana syntyneet mahdollisuudet, sillä esimerkiksi Sendain alueelle tehtiin Muumi-aiheinen leikkipuisto, joka tuli lahjoituksena turkulaiselta Puuha Groupilta. Kirjoitin tästä tapauksesta vuonna 2012 kandidaatin tutkielman ja tuolloin ounastelin, että tämä hyväntekeväisyysteko voi olla Puuha Groupille juuri se tapa saada ns. jalka oven väliin Japanin markkinoille. Arvaukseni osuivat oikeaan, sillä tällä hetkellä Puuha Group on mukana tekemässä Japanin Muumimaailmaa, jonka pitäisi valmistua muistaakseni 2017. Puuha Groupin lisäksi myös Honkarakenne (tuttavallisemmin Honka) oli mukana uudelleenrakentamisessa rakentamalla mm. väliaikaismajoituksia alueelle. Honkalla on tosin jo pidempi historia Japanin markkinoilta, sillä se on ollut siellä läsnä jo vuodesta 1972 lähtien. Uskon kuitenkin, että tällä avulla oli jonkinlaista vaikutusta Honkalle, sillä vuoden 2011 jälkeen yritys on laajentanut toimintaansa Japanissa mm. perustemalla näyttelytilan Tokioon.
Viiden vuoden jälkeenkin uudelleenrakentaminen jatkuu kiivasti. Olin yllättänyt siitä, kuinka nopeasti esimerkiksi päätiet saatiin kuntoon hyvin nopeasti onnettomuuden jälkeen. Se onkin totta, että infrastruktuuri täytyy olla kunnossa, ennen kuin jälleenrakentaminen on mahdollista. Tältä kannalta katsottuna Japani pärjäsi hyvin, mutta risuja se saa ydinvoimalaonnettomuuden hoitamisesta, sillä moni on joutunut jättämään kotiseutunsa säteilyvaaran takia. The Japan Times arvioi, ettei ydinonnettomuuden lähellä olleet ihmiset pääse enää heidän elinaikanaan palamaan koteihinsa. Lisäksi evakot saivat suhteettoman vähän korvauksia tästä onnettomuudesta, joka on väärin, sillä ei se onnettomuus näiden ihmisten vika ollut. Toivonkin hartaasti, että Japani oppisi tästä katastrofista, ettei vastaavaa tarvitse kokea uudelleen.
Varautuminen pahimpaan
Maanjäristyksiä ja muita luonnon voimannäytteitä ei voi kuitenkaan estää täysin, mutta niihin voi aina varautua. On jo pidemmän aikaa arveltu, että lähivuosina Tokioon iskisi valtava maanjäristys. Tästä varoiteltiin esimerkiksi silloin kun saavuin Japaniin vuonna 2015 ja siksi jokaisen vaihto-opiskelijan piti käydä maanjäristyksen selviytymisen pikakurssi, jossa päästiin kokeilemaan mm. maanjäristyssimulaattoria. Toivottavasti arviot suuresta maanjäristykset jäävät vain teorian tasolle, koska se olisi todennäköisesti suurin katastrofi Japanin nykyhistoriassa, sillä Tokion metropolialueella asuu yli 30 miljoona ihmistä (ja väestötiheys 8790 /km2), kun koko Tohokun alueella asuu rapiat 9 miljoona ihmistä (väestötiheys 130/km2). Lisäksi Tohokun maanjäristyksen ja tsunamin tuhojen suorat, materiaaleihin kohdistuneet kustannukset, ovat Japanin hallituksen mukaan yli 300 miljardia dollaria, joka ei Tokion vastaavassa tapauksessa tulisi riittämään. Puhumattakaan siitä, kuinka moni yritys joutuisi lopettamaan toimintansa katastrofin takia. Tohokun alueella yli 600 yritystä päätyi konkurssiin ja yli 11 tuhatta menetti työpaikkansa ja pankit jäivät saamatta velkojaan. En osaisi kuvitellakkaan, kuinka monta yritystä joutuisi laittamaan lipun luukulle Tokiossa, jos katarstofi sattuisi. Toivotaan, ettei suurta maanjäristystä koskaan tule, ja jos tulee, niin Japani on valmiimpi.
Apokalyptisin terveisin,
V.Talvitie
@VTalvitie
Ville Talvitie
VTalvitie 