Ilokseni voin todeta, että viime viikolla Japani oli esillä suomalaisessa mediassa tavallista useammin. Tämä johtui presidentti Sauli Niinistön valtiovierailulla Japanissa ja Tohokun maanjäristyksen 5-vuotis muistopäivän takia enimmäkseen. Erityisesti Apu-lehden Liisa Talvitie (ei sukua, tietääkseni) oli hyvin valveilla presidentin vierailusta ja pitikin suomalaisia ajan tasalla oli kyseessä sitten poliittinen tapaaminen tai teeseremoniaan osallistuminen. Liisa Talvitien artikkelit kootusti löytyvät täältä.
Tällä viikolla käsitellään hieman kevyempää aihetta, sillä kaksi edellistä ovat olleet aika synkkiä ja Japanista on niin paljon hyviä (ja outoja) tarinoita kerrottavana. Tämän kertaisena aiheena on: oudot makuyhdistelmät. Näihin outoihin makuyhdistelmiin törmää yleensä pikkupurtavien osalla ja makuskaala on todella laaja. Jos sinua ihmetytti Lidlin hyllyllä pekonin makuiset sipsit, tulet ihmettelemään entistä enemmän tämän artikkelin jälkeen. Ja jotta vielä pysytään blogin aiheen sisällä, niin tarkastelen näitä tuotteita myös bisneksen kannalta: mikä näissä oudoissa makuyhdistelmissä viehättää ja onko se hyvä bisnes.
Törmäsin tällä viikolla sosiaalisessa mediassani uutiseen, jossa kerrottiin japanilaisen virvoitusjuomavalmistajan Kimura Drinkin valmistavan yhteistyössä japanilaisen pelijulkaisija Namcon kanssa perunalastun makuisen virvoitusjuoman. Kyllä, luit oikein: perunalastun makuinen virvoitusjuoma. Niin epäaidolta kun se kuulostaakin, niin ajatele hetki lasten juhlia tai jotain koti-iltaa porukalla, jossa on sipsiä ja limsaa tarjolla. Muutaman perunalastun jälkeen sinun kurkkuasi alkaa hieman kuivata ja päätät juoda hieman kokista. Suussasi syntyy sipsien suolaisuuden ja kokiksen hiilihappojen ja sokerien muodostama makuyhdistelmä, jota et osaa sanoin kuvailla. Tätä makuyhdistelmää tämä uusi virvoitusjuomamaku koittaa jäljitellä. Miksi siis ostaa enää sipsejä ja limsaa erikseen, kun voi juoda pullosta suoraan kyseisen makuyhdistelmän? Ikävä kyllä tätä uutta limsaa ei voi ostaa jokaisesta lähikaupasta, vaan sitä haluavan on voitettava pullo kolikkoautomaatista. Tuurista riippuen, pullon hinta voi olla halvimmillaan 100 jeniä (80 senttiä) tai sitten enemmän, jos ei heti ensimmäisellä kerralla voitakkaan sitä pulloa.
Perunalastun makuisen limsan mainos. Kuva: Namco
Perunalastun makuinen limsa on vain yksi esimerkki monien joukosta, joissa on yhdistelty makuja oudosti keskenään. Esimerkiksi viimeksi reissullani Japanissa tuli maistettua lohen makuista karkkia (kiitos Miikka). Se oli oikeastaan mielenkiintoinen makuelämys, sillä siihen ei osanut mitenkään reagoida aluksi ja sitten alkoi ihmetys kun karkki osui makunystyröihin ja kalan maku valtasi suun. Eihän se hyvää ollut, vaikka kalasta pidänkin. Kalan maku onkin hyvin yleinen Japanissa myytävissä sipseissä mainittakoon nyt vaikka tonnikalan tai mustekalan makuiset sipsit.
Onko tällainen outojen makuisten tuotteiden tuottaminen kannattavaa? Uskon, että jollakin tasolla on, koska ei niitä muuten tuotettaisi näin paljoa. Lisäksi sipsit ovat sinäänsä hyvä kohde kokeilla tällaisiä makuyhdistelmiä, koska sipsit kestävät kauan ja täten niitä voidaan tehdä kerralla suuri erä ja valmistaa tarvittaessa lisää. Olen kuitenkin melko varma siitä, että nämä erikoiset maut ovat luotu vain ihmisten mielenkiinnon nostamiseksi, eikä ne ole pysyvässä tuotannossa.
Maissikeiton makuisia sipsejä. Kuva: Kotaku
Mutta mikä on sitten erikoinen maku meille suomalaisille taitai japanilaisille. Tässä onkin selvä ero. Me voimme mieltää mustekalan makuisen sipsin oudoksi, kun taas japanilainen voi kokea sen normaalisemmaksi. Niin, ja onhan meillä tietysti se salmiakki, jonka maku on löytänyt tiensä aina suklaasta kivennäisveteen. Vaikka salmiakin makuinen kivennäisvesi voi aluksi kuulostaa oudolta idealta, niin se on kuitenkin suomalaisena helppo hyväksyä, koska salmiakki on tuttu ja hyvä maku meille, toisin kuin mustekala, joka on taas japanilaisille suosittu maku.
Todennäköisesti turismillakin on omat näppinsä pelinsä näiden outojen makuyhdistelmien menestyksessä, sillä mikä onkaan sen parempi Japanin-tuliainen kuin soijapapun makuinen KitKat-patukka tai maissikeiton makuiset Doritos-sipsit. Puhumattakaan siitä markkinointiarvosta, kun turistit ottavat kuvia näistä oudoista naposteltavista ja lähettävät niitä jaettavaksi omiin sosiaalisiin medioihinsa. Eli, onko nämä eriskumalliset makuyhdistelmät vain yksi suuri markkinointikikka, rohkeaa makuyhdistelmien kokeilua vai tuotekehitysporukan ”kännissä ja läpällä” -ideoita? Pistän panokseni viimeiselle vaihtoehdolle, koska välillä nämä makuyhdistelmät ovat niin eriskummallisia, ettei selvänä oleva ihminen sellaista kehtaisi edes ehdottaa.
Uusia makuja etsien,
V.Talvitie
@VTalvitie
Ville Talvitie
PS.
Tässä on vielä pari linkkiä, josta voi löytää tuttujen tuotteiden eriskummallisia makuja.
KitKatin monet muodot
Sipsimakuja joka lähtöön
VTalvitie 