Blogi on palannut kesälomaltaan ja on aika taas jakaa tietoutta Japanin talousmaailmasta. Loppukeväästä tähän päivään saakka tapahtui Japanin kannalta suhteellisen paljon esimerkiksi Brexit ja Japanin keisari Akihito halu luopua kruunusta, vaikka lain perusteella se olisi mahdotonta. Vielä ei tiedetä, miten esimerkiksi Brexit tulee vaikuttamaan EU:n ja Japanin välisiin kauppasuhteisiin. Sillä tulee olemaan kuitenkin merkitystä, koska Iso-Britannia on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Saksan ja Alankomaiden jälkeen. On vielä kuitenkin liian aikaista spekuloida, joten kerron Brexitistä enemmän kun tietoa enemmän tarjolla.
Japanin autoteollisuus ja korporaatiot
Tämänkertainen varsinainen aihe käsittelee Japanin autoteollisuutta, jolla on merkittävä asema sekä Japanin taloudessa että maailmantaloudessa. Näkyyhän se Suomessakin, sillä täällä Toyota ja Nissan ovat olleet pitkään myydyimpien uusien autojen kärkisijolla kun taas maailmalla Toyotalla on hallussaan myydyimpien hybridiautojen titteli. Vaikka moni japanilainen yritys on tunnettu juuri niiden autoista, on taustalla myös muita tuotteita. Onkin yleinen vitsi, että japanilainen korporaatio tuottaa kaikkea nuudeleista avaruusaluksiin. Koska jokainen suuri japanilainen korporaatio tekee ”lähes” kaikkea on sanomattakin selvää, että jossain vaiheessa toimitusketjuja korporaatiot menevät ristiin ja on kannattavampaa tehdä yhteistyötä kuin tuottaa itse. Autoteollisuus mukaanlukien ei ole poikkeus. Tästä hyvä esimerkki on Nissanin ja Mitsibishin välinen yhteistyö, johon tämänkertainen artikkeli syventyy.
Tilanne Japanin automarkkinoilla
Toukokuussa 2016 japanilainen autovalmistaja Nissanin ilmoitti ostavansa 34 % kilpailijastaan Mitsubishi Motorsista. Kaupan ilmoitettu summa on 2,2 miljardia dollaria (noin 1,6 miljardia euroa). Kolmaosa Mitsubishi Motorsin osakkeista riittää Nissanille enemmistöosuuden sijasta, koska se riittää Japanin osakelainsäädännön mukaan oikeuteen hallita yritystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Nissanilla on valta päätää Mitsubishi Motorsin asioista ja täten Nissan voi vahvistaa asemaansa Japanin markkinoilla, jota hallitsee pääsääntöisesti Toyota ja Honda. Esimerkiksi vuonna 2015 Japanissa rekisteröidyistä henkilöautoista 42 % oli Toyotan ja sen tytäryhtiöiden valmistamia autoja (30 % Toyota-merkkisiä, 11 % Daihatsu-merkkisiä 17 % ja 1 % Lexus-merkkisiä) ja Honda-merkkisiä kun taas Nissanin markkinaosuus oli 13 % ja Mitsubishin vain 2 %. Kuviosta 1 näkee vielä tarkemmin eri automerkkien markkinaosuudet vuonna 2015.
Lähde: Japanin autokauppaliitto – JADA (2016)
Päästöskandaali oston syynä
Voi tuntua vähäiseltä, että Nissan käytti suuren summan saadakseen kaksi prosenttiyksikköä lisää Japanin henkilöautojen myynnistä itselleen ja noustakseen kolmanneksi suurimmaksi pelaajaksi. Kyse onkin enemmän yhteistyön syventämisestä, sillä Nissanilla ja Mitsubishi Motorsilla on ollut aikaisemminkin eräänlaista vispilän kauppaan. Esimerkiksi Mitsibishi Motors on toimitanut moottoreita Nissanille. Tämän lisäksi kuten Volkswagen, myös Mitsubishi Motors jäi kiinni moottoreidensa päästötulosten manipuloinnista. Tästä johtuen Mitsubishi Motorsin osakkeet laskivat Japanin pörssissä 40 % ja lopulta Mitsubishi Motors joutui maksamaan korvauksia asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen (mukaan lukien Nissan) yli miljardin dollarin edestä.
Emoyhtiö tukena
Vaikka yhtiöllä olikin varaa kärsiä nämä taloudelliset tappiot ja varmasti Mitsubishin Motorsin emoyhtiö Mitsubishi olisi auttanut suuremman hädän tullen, Mitsubishi Motors uskoi, että skandaali tulee jatkumaan, sillä ei ole täysin selvää, mitä moottoreita päästömanipulaatio koski. Tämä oli siis otollinen hetki Nissanilta käyttää päästöskandaali hyväksi ja päästä käsiksi Mitsubishi Motorsin tietotaitoon, toimitusketjuihin ja kansainvälisiin yhteistyökumppaneineihin, joita Mitsubishi Motors on vuosiensa aikan haalinut. On otettava huomioon, että Nissanin kauppa koskee vain Mitsubishi Motorsia eli Mitsubishin autoteollisuuteen liittyvää liiketoimintaa. Lisäksi tästä kaupasta jää kokonaan ulos Mitsubishi Fuso (Mitsubishin ja Daimler AG:n yhteisomistuksessa oleva kuorma- ja linja-autoja valmistava yhtiö), koska Mitsubishi-korporaatio on vähemmistöosakkaana yrityksessä ja yhtiön nimeen on jätetty Mitsubishi käytännössä brändillisistä syistä. (Japanin korporaatiomaailma verkostoineen on ihan oma lukunsa, joten siitä on hyvä tehdä täysin oma artikkeli.)
Yhteistyökuviot kilpailjoiden kanssa
Ei ole ensimmäinen kerta kun auton valmistaja laittaa hynttyyt yhteen kilpailijansa kanssa. Ei ole edes ensmmäinen kerta kun Nissan tai Mitsubishi Motors tekevät sen. Erityisesti Japanin ulkopuolella japanilaiset autoyhtiöt ovat solmineet kumppanuuksia ulkomaalaisten kilpailijoidensa kanssa. Yleensä nämä yhteistyösopimukset koskevat tietyn autotyyppien valmistusta tietyissä tehtaissa lähellä kohdemarkkinoita, teknologian ja brändien kehitystyöprojekteja tai tiettyjen osien, kuten moottorien, toimittamista. Mitsubishi Motors tapauksessa yhteistyö oli pääsääntöisesti moottorien hankkimista kilpailijoiltaan kuten Volkswagenilta, kehitysyhteistyöprojekteja Peugeot-Citroënin ja todennäköisesti suurimpana yhteistyökuviona oli laajat yhteistyökuviot Chryslerin kanssa ja myöhemmin allianssi DaimlerChryslerin kanssa, joka päättyi kannattomattomana vuonna 2005. Nissan puolestaan on tehnyt erittäin tiivistä yhteistyötä Renaultin kanssa ei pelkästään Euroopan markkinoilla vaan maailmanlaajuisesti. Yhteistyö näiden kahden yrityksen välillä on niin tiivistä, että sitä voidaan kutsua jo strategiseksi allianssiksi, sillä molemmat omistaa toisistaan osan ja yritykset ovat asettaneet yhteisiä tavoitteita päästäkseen yhdessä autoteollisuuden huipulle. Allianssissa on myös tiivisti mukana Daimler AG (DaimlerChryslerin jälkeläinen), joten yhteys Mitsubishi Motorsiin muodostui myös tätäkin kautta. Nissanin kauppa kolmasosasta Mitsubishi Motorsia johtaa todennäköisesti siihen, että Mitsubishi Motors liittyy myös Renaultin ja Nissanin johtamaan allianssiin.
Oston vaikutukset
Mitsubishin Motorsin ja Nissanin yhteistyön syventyminen ei tule todennäköisesti radikaalisti mullistamaan autoteollisuutta, ellei sitten Mitsubishi Motorsilla ole kehitteillä uutta moottoriteknologiaa. Todennäköisesti kaupan vaikutus nykyy eniten Japanissa uusien Nissanin kevyt-luokan henkilöautojen määrässä, joissa tullaan käyttämään enemmän Mitsubishin Motorsin teknologiaa. Tosin Mitsubishi Motorsin päästöskandaali on saatava lopullisesti päätökseen ennen kuin on suotavaa (ainakin julkisesti) ilmoittaa uusista automalleista, joissa käytetään Mitsubishi Motorsin moottoreita, koska Mitsubishi Motorsin maine ei ole kovin hyvä useiden skandaalien takia. Sähköautojen puolelta Nissan voi saada tästä kaupasta uutta teknologiaa käyttöönsä, vaikka sillä onkin jo nyt maailmalla menestyvä sähköautomalli nimeltä Nissan Leaf. Todennäköisesti tässä koko kaupassa käy niin, että vähitellen Nissan lisää omistustaan Mitsubishi Motorsissa ja lopulta koko yhtiö liitetään Nissaniin ja lopulta Nissanilla on vain yksi kilpailija vähemmän Japanin ja maailman markkinoilla. Saa nähdä, kuinka kauan tässä kestää, sillä Mitsubishi on kuitenkin maailmalla tunnettu merkki. Toisaalta, Nissan ei tee mitään suuria muutoksia Mitsubishi Motorsille ja osti kilpailijastaan kolmasosan sen takia, että pystyisi varmistamaan, että jatkossakin he voivat käyttää autoissaan Mitsubishi Motorsin moottoreita.
Verkostot verkostojen päällä
Autoala on siitä kiinnostava moni kilpailija tekee hyvinkin tiivistä yhteistyötä keskenään toisin kuin muilla aloilla. Syy yhteistyöhön ovat pääsääntöisesti taloudelliset, sillä ei ole kannattavaa kehittää uusia komponentteja täysin yksin, koska se tulisi todennäköisesti liian kalliiksi erityisesti jos on pienempi yhtiö. Onkin siis kannattavampaa tehdä yhteistyötä tietyillä osa-alueilla tai markkinoilla, jotta saataisiin yhdessä isompi siivu markkinoista haltuun. Tähän kun vielä lisätään japanilaisten omat verkostot paikallisilla markkinoilla, tulee soppa hyvinkin sekavaksi, sillä toimitusketjut ja rahavirrat menevät näissä ristiin rastiin. Tästä lisää myöhemmin!
VTalvitie 